Haihatuskaatis on taidemateriaalin virtuaalinen kierrätyskeskus, jossa voi luovuttaa ja peräänkuuluttaa taiteentekemiseen tarvittavaa kaikenlaista roipetta.
http://haihatuskaatis.vuodatus.net/
Kotimaista ja kotimaisten tekijöiden tekemää kuvataidetta. Näyttelyitä, tapahtumia ja muita kuvataiteeseen ja kuvataiteilijoihin liittyviä asioita.
Haihatuskaatis on taidemateriaalin virtuaalinen kierrätyskeskus, jossa voi luovuttaa ja peräänkuuluttaa taiteentekemiseen tarvittavaa kaikenlaista roipetta.
Kuvataiteilija Jani Leinonen on ikuistanut tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan viettäneen kirjailija Jari Tervon muotokuvaan. Maalaus paljastettiin Helsingissä WSOY:llä maanantaina. Intensiivisessä lähikuvassa on viitteitä pop-taiteesta. Tummasävyinen maalaus on suurehko öljytyö puulevylle.
Professori Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen siitä, miten Suomen henkinen kulttuuri saataisiin kukoistamaan 2010-luvulla.
"Tulen esittämään, että kulttuuriin ja taiteeseen tulee investoida merkittävästi nykyistä enemmän", Himanen sanoo.
Selvityksen on tilannut kolmikko, johon kuuluvat pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).
Pää pyörälle – taidetta fillaroiden 29. - 30.8.2009
Tapahtuma tarjoaa ajan hermolla olevaa nykytaidetta kuudessa kohteessa: videoita, tanssia, musiikkia, performansseja, keskusteluja…
Pää pyörälle edustaa taiteilija Markus Renvallin kehittämää Straight-On-Medicine-Art –taidesuuntaa, jonka avainsanoja ovat sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja prosessinomaisuus. Tapahtuma yhdistää suoraviivaisen taidelääkinnän, fillaroinnin ja nykytaiteen sumeilemattomalla ja yllättävällä tavalla.
Fillarireitti muodostuu kuudesta eri kohteesta Helsingissä ja Espoossa, joissa tutustutaan näyttelyihin sekä tavataan tapahtumaa varten mukaan kutsuttuja taiteilijoita ja nähdään heidän teoksiaan. Koko fillarimatkan mukana on opas, ja mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Reitin pituus on noin 15 kilometriä.
Kohteet: Valokuvataiteen museo, Didrichsenin taidemuseo, Gallen-Kallelan museo sekä EMMA, Galleria Aarni ja Cartes WeeGee-talossa
Savonlinnalainen yli 60-vuotias eläkeläisrouva tunnusti kaksi vahingontekoa Savonlinnassa.
Hän tunnusti sytyttäneensä 16.7. ja 10.8. palamaan Nätkin koulun urheilukentän huoltorakennuksen.
Rakennus vaurioitui jonkun verran molemmilla kerroilla.
Rikoksesta epäillyn mielestä kyseinen rakennus on sopimaton kyseiseen paikkaan ja se on rumentanut huonokuntoisena koulun kenttää, minkä vuoksi hän on yrittänyt polttaa kyseistä rakennusta.
"Teos kuvaa sitä, että kaikki on jäänyt kesken. Materiaalit ovat loppuneet tai into on loppunut, Kokko kertoi."
"Kokous osoitti minusta selvästi, että Otaniemi käyttää edustajistossa enemmistöään todella suoraviivaisesti hyväksi niin, että uudesta ylioppilaskunnasta muotoillaan nimenomaan teekkareille mieleinen. Varsinaisesti mistään kompromissihalukkuudesta tai edes aidosta dialogista ei juuri voi puhua – tuntuu kuin kokous oli välillä puhdasta teatteria, jossa kyltereiden tekemiä muutosehdotuksia ei edes vaivauduta kommentoimaan (mm. taloudellisesti merkittävät päätökset), vaan ne jyrätään ryhmäkurilla ja mutistaan että “tämä on TKY:n käytäntö”."
Paikalliset taideyhteisöt ovat huolissaan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 suunnittelemiensa hankkeiden toteutumisesta. Ongelma on, että Turku 2011 -säätiö ei myönnä edes jatkoneuvotteluihin hyväksytyille hankkeille rahaa suunnitteluun tai pohjustavaan työhön. Tukea tulee hankekoordinaattoreiden mukaan vasta, kun kokonaisrahoitus on kunnossa. Säätiö on myös pienentänyt rahoitusosuuttaan matkan varrella.
Wäinö Aaltosen museo on nyt päättänyt poistaa 14 Rodtsenkon nimiin signeerattua teosta. Päätöksen taustalla ovat lisätiedot, joita museo on saanut Rodtsenkon perikunnan edustajalta Aleksander Lavrentiev’ilta. Lavrentiev on ollut yhteydessä Tretjakovin Gallerian grafiikan osastoon ja A.S. Pushkinin yksityiskokoelmien museoon.
Teoksia tarkastelleet asiantuntijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan WAMin näyttelyssä esillä olevat Rodtsenkon nimellä signeeratut teokset eivät vastaa taiteilijan tekniikkaa, tyyliä ja sarjateoksiin liittyviä piirteitä.
(DADA) Taidekeräilijä Arturo Schwarz on hankkinut keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen teoksen “tiedote vaali- ja puoluerahoituksesta 13.7.2009” surrealistisia ja dadaistisia teoksia sisältävään kokoelmaansa. Teos tulee myös mukaan Tennispalatsissa Helsingissä olevaan Suuntana surrealismi -näyttelyyn.
Taidekriitikoiden mukaan Korhosen “tiedote” edustaa modernia surrealismia puhtaimmillaan.
Ylitodellisuus
Surrealismia ei voi verrata abstraktiin taiteeseen siinä mielessä, että surrealistinen taideteos kuvaisi pelkästään jotain esteettistä, pelkkää muotoa tai epätodellisia asioita. Nimensä mukaisesti surrealismi on ylirealismia, se kuvaa nimenomaan todellisuutta, mutta omin keinoin. Surrealismi kyseenalaistaa realismin naiiviuden ja naturalistisen kuvauksen. Surrealistien mukaan naturalistinen kuvaus lukitsee tietyn tavan nähdä todellisuus, ja tätä konventionaalisuutta surrealismi pyrkii rikkomaan.
Leonhard Lapinin näyttelyn ”taustaksi” luotu venäläistä 1910-luvun avantgardismia esittelevä näyttely Wäinö Aaltosen –museossa taas ei ole edes museotasoinen. Siitä noussut kohu ei ole aiheeton, koska kysymys on koko museolaitoksen uskottavuudesta. Katsojien täytyy voida luottaa, että museot tutkivat ja varmistavat esille laittamiensa teosten aitouden - etukäteen. Tämä näyttely ei edes taustoita, vaan heikkotasoisena antaa venäläisestä viime vuosisadan alun avantgardismista huonon kuvan.
Spekulaatiot arvonnousuilla ovat huonoja ja epäonnisia perusteita ostamisille ja altistavat väärennöksille.
Kyläkauppias Vesa Keskinen innostui Johannes Heinosen tekemästä kohutaulusta siinä määrin, että päätti ostaa sen noin 3 000 euron hintaan.
Taulun päähenkilönä on kansanedustaja Juha Mieto, joka poseeraa bikineissä.
Myös joukko muita eturivin poliitikkoja on kuvattu Heinosen taulussa enemmän tai vähemmän riettaasti.
J. O. Mallanderin valtava tiilitilateos Kohti puhdasta maata on kaadettu koko mitaltaan nurin Skepparträdgården-puistossa Raaseporissa. Tuho on tehty viikonlopun aikana. Poliisi tutkii installaation turmelemista.
Suuren tiili-installaation kaatamiseen on osallistunut iso joukko, arvelee Leif Jacobsson, Pro Artibus -säätiön toiminnanjohtaja. Kahdella tai kolmella työntäjällä valtavaa seinää ei saisi rikki.
Kolme vahvaa kotimaista taiteilijaa Kimmo Schroderus, Markus Copper ja Jari Haanperä keskittyvät Horror vacui –yhteisnäyttelyssään tilallisiin kysymyksiin. He kammoavat tyhjää tilaa ja täyttävät sen voimakkailla ideoilla, veistoksellisilla massoilla, motorisoiduilla esineillä, liikkuvalla kuvalla, valoilla ja äänillä.
Taiteilijajärjestöt ovat keskiviikkona jättäneet kulttuuriministeri Stefan Wallinille vetoomuksen taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämiseksi. Järjestöjen mukaan ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä pitäisi vuosittain maksaa nykyisen 35 sijaan sadalle taiteilijalle.
Taiteilijajärjestöt toimittivat keskiviikkona Wallinille vetoomuksen taiteilijaeläkkeiden määrän asteittaisesta nostamisesta sataan. Asia kuuluu taloudellisesti valtiovarainministeriölle, joten myös ministeri Jyrki Katainen on saanut samansisältöisen vetoomuksen.
...
Taiteilijajärjestöt muistuttavat, että ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä aiheutuu yhteiskunnalle vain pieni kustannus, mutta eläkkeensaajan toimeentulolle sillä on keskeinen merkitys. Taiteilijoiden tulot ovat yleisesti melko alhaisia, joten normaalia työeläkettä tai yrittäjäeläkettä ei kerry.
...
Vetoomuksen jättivät Finlands svenska författareförening, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Suomen Säveltäjät ja Suomen Taiteilijaseura.
Taidekriitikko Otso Kantokorpi epäilee, että turkulaisen Wäinö Aaltosen museon venäläistä avantgardismia esittelevä näyttely on huijausta. Kantokorpi lyttäsi näyttelyn keskiviikon Kauppalehdessä.
Kantokorpea arveluttaa etenkin se, että näyttelyssä on mukana 25 aiemmin tuntematonta Aleksander Rodtšenkon työtä - osa tosin kysymysmerkillä varustettuna.
"Rodtšenkon tunnettu tuotanto on sen verran pieni, että jo näillä teoksilla näyttelyn pitäisi olla suuren luokan kansainvälinen sensaatio, Kantokorpi kirjoittaa Kauppalehdessä.
...
Kriitikko toteaa, että valtaosa museossa esillä olevista tauluista on peräisin yhdestä yksityiskokoelmasta, jonka omistaa "turkulainen toisen polven grynderi".
Kantokorpi on myös selvittänyt näyttelyn kuraattorina toimineen Paola Volkovan taustaa. Hän toteaa, ettei Volkovasta löydy juurikaan tietoja taidehistorian piiristä.
- Hän ei esiinny missään alan keskeisessä kirjallisessa lähteessä, enkä kyennyt löytämään esimerkiksi netin kautta tietoja yhdestäkään hänen kirjoittamastaan venäläistä avantgardea käsittelevästä tekstistä.
Hänen Turun näyttelyn luetteloon kirjoittamansa teksti on amatöörimäinen, kömpelö ja osin asiantuntematon.
...
Syksyllä taiteen hinnanmuodostuksesta kirjan julkaiseva Pauliina Laitinen-Laiho seuraa taidekenttää paitsi tutkijan myös yritysten taidehankkijan näkökulmasta.
– Esimerkiksi SOK:lla on tietty budjetti, jonka puitteissa katsotaan, mitä taiteilijoita kokoelmasta vielä puuttuu. Teokset tulevat tiloihin työntekijöiden nähtäville, joten hankinnat painottuvat vähän mainstreamiin taiteeseen, eikä kaikkein vaikeimpia teoksia hankita.
Hänen mukaansa taiteilijalle on tärkeää saada nimensä suurten yritysten kokoelmiin.
– Ansioluettelossa pitää olla isoja kansallisia yrityksiä. Varsinkin jos haluaa luoda kansainvälistä uraa, Nokiat ja muut pitää saada ansioluetteloon. Niihin päästäkseen kannattaa antaa töitä vaikka ilmaiseksi.
...