WAM:in venäläisen avantgardismin näyttelystä poistetaan lisää töitä.

Tässä blogissa aiemminkin aiheena olleesta näyttelystä poistetaan 14 "Rodtsenkon" teosta, lainaus Ylen uutisesta:

Wäinö Aaltosen museo on nyt päättänyt poistaa 14 Rodtsenkon nimiin signeerattua teosta. Päätöksen taustalla ovat lisätiedot, joita museo on saanut Rodtsenkon perikunnan edustajalta Aleksander Lavrentiev’ilta. Lavrentiev on ollut yhteydessä Tretjakovin Gallerian grafiikan osastoon ja A.S. Pushkinin yksityiskokoelmien museoon.

Teoksia tarkastelleet asiantuntijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan WAMin näyttelyssä esillä olevat Rodtsenkon nimellä signeeratut teokset eivät vastaa taiteilijan tekniikkaa, tyyliä ja sarjateoksiin liittyviä piirteitä.

Nyt voidaan puhua väärennöksistä, koska kyse on signeeratuista töistä. Jännittävää nähdä mikä näyttelyn kohtalo tulee olemaan, koska kiertonäyttely on tarkoitus jatkaa syksyllä Turusta Hämeenlinnan taidemuseoon.

YLE: Wäinö Aaltosen museossa taideväärennöksiä

Aihetta tuntemattomille Kauppalehden 17.6.2009 julkaisema uutinen, mistä kaikki oikeastaan lähti liikkeelle:

Kriitikko syyttää: Turussa 2000-luvun taidehuijaus

Jarmo Korhonen mukaan Tennispalatsin surrealismi -näyttelyyn.

Asiasta kertoi Lehti.

(DADA) Taidekeräilijä Arturo Schwarz on hankkinut keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen teoksen “tiedote vaali- ja puoluerahoituksesta 13.7.2009” surrealistisia ja dadaistisia teoksia sisältävään kokoelmaansa. Teos tulee myös mukaan Tennispalatsissa Helsingissä olevaan Suuntana surrealismi -näyttelyyn.

Taidekriitikoiden mukaan Korhosen “tiedote” edustaa modernia surrealismia puhtaimmillaan.

2000 -luvun surrealismi etsii uusia muotoja ja formaatteja, maalattu surrealismi on niin Tuurin kyläkauppaa. Viimeisimpien huhujen mukaan Jarmo Korhonen on vahva ehdokas Suomen edustajaksi Venetsian Biennaaliin vuodelle 2011, myös Turku 2011 -säätiö on kiinnostunut Korhosen sanaperformanssista, säätiön edustajan mukaan Korhonen olisi loistava jatke Turku Undergroundin perinteille poliittisessa taiteessa. Lainaus Wikipediasta:

Ylitodellisuus

Surrealismia ei voi verrata abstraktiin taiteeseen siinä mielessä, että surrealistinen taideteos kuvaisi pelkästään jotain esteettistä, pelkkää muotoa tai epätodellisia asioita. Nimensä mukaisesti surrealismi on ylirealismia, se kuvaa nimenomaan todellisuutta, mutta omin keinoin. Surrealismi kyseenalaistaa realismin naiiviuden ja naturalistisen kuvauksen. Surrealistien mukaan naturalistinen kuvaus lukitsee tietyn tavan nähdä todellisuus, ja tätä konventionaalisuutta surrealismi pyrkii rikkomaan.

Jarmo Korhosen tiedote.

Paula Holmila laajentaa väärennöskohun taustoja.

Jatketaan vieläkin WAM:in venäläisen avantgradismin näyttelyn tiimoilta. Paula Holmilalta tulee tiukkaa tuuttausta näyttelystä vastaavien tahojen suuntaan, ykkösosoitteena näyttelyä tiukasti puolustanut Turun kaupungin kuvataidejohtaja Päivi Kiiski.

Leonhard Lapinin näyttelyn ”taustaksi” luotu venäläistä 1910-luvun avantgardismia esittelevä näyttely Wäinö Aaltosen –museossa taas ei ole edes museotasoinen. Siitä noussut kohu ei ole aiheeton, koska kysymys on koko museolaitoksen uskottavuudesta. Katsojien täytyy voida luottaa, että museot tutkivat ja varmistavat esille laittamiensa teosten aitouden - etukäteen. Tämä näyttely ei edes taustoita, vaan heikkotasoisena antaa venäläisestä viime vuosisadan alun avantgardismista huonon kuvan.

Kokonaisuudessaa Holmilan kirjoitus on mielenkiintoinen, koska siinä pohditaan yleisimminkin ongelmaa taidevääärennöksien suhteen. Eihän ole varmaa etteikö myös Tennispalatsin surrealismia esittelevässä kesänäyttelyssä olisi väärennöksiä esillä.

Lopuksi lainaan Holmilan kirjoituksen viimeistä lausetta.

Spekulaatiot arvonnousuilla ovat huonoja ja epäonnisia perusteita ostamisille ja altistavat väärennöksille.

Bravo. Olen täysin samaa mieltä. Taidetta kannattaa ostaa töiden taiteellisen arvon vuoksi, ei sijoituksena. En pidä kehityksestä jossa varsinkin nuoria (ja) eläviä taiteilijoita arvotetaan markkina-arvon perusteella, taiteilijat eivät ole kapitalismin karjalaumaa.

http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/paulaholmila/vaarennoksia-liikkuu-kaikkialla

Vesa Keskinen osti taulun jossa Juha Mieto...

Tämäkin on yksi tapa herättää kiinnostus kuvataiteeseen, ainakin Iltalehden uutiskynnys ylittyi.

Kysymyksessä on kesänäyttely Surrealistit Lempäälässä, jossa on esillä mm. Johannes Heinosen maalaus Juha Miedosta bikineissä. Asiasta uutisoi Iltalehti;

Kyläkauppias Vesa Keskinen innostui Johannes Heinosen tekemästä kohutaulusta siinä määrin, että päätti ostaa sen noin 3 000 euron hintaan.

Taulun päähenkilönä on kansanedustaja Juha Mieto, joka poseeraa bikineissä.

Myös joukko muita eturivin poliitikkoja on kuvattu Heinosen taulussa enemmän tai vähemmän riettaasti.

Surrealistit Lempäälässä näyttelystä Facebookissa ja Suomen Surrealistien verkkosivuilla. Enpä tiedä onko tällainen "humpuuki" sitten sen arvottomampaa nykytaiteen tekemistä ja uutisointia kuin esimerkiksi Leinosen ja Sakkisen yksinkertaistetut provokaatiot Kiasmassa.

Päivitys: Näyttelystä poistettiin Heinosen töitä, asiasta uutisoi hs.fi.

Heinosen työt ainakin saavat roppakaupalla ilmaista mainosta, sensuuri kun yleensä toimii juuri päinvastoin kun sen kuvitellaan toimivan. Unohduksissa ollut kotimainen surrealismi herää uuteen kukoistukseen sensuurin myötä?!

Verkkohesarin lukijoiden kiinnostus ainakin taisi herätä ja Keskinen taisi tehdä hyvät kaupat. Heinosesta kiinnostuneille kannattaa lukea esimerkiksi tämä haastattelu (julkaistu 1/2008) Kai Hirvasnoron blogista.

Huijaa itsesi (taide)asiantuntijaksi.

Plazan Elleissä julkaistu suhteellisen viihdyttävä ja kepeä artikkeli taidemaailman saloista.

Otsikosta sen verran että taiteesta ja kulttuurista nauttiakseen ei kuitenkaan tarvitse olla asiantuntija, tämä on omituinen, läpi vuosisatojen elänyt myytti taiteesta. Voihan viinejäkin harrastaa, vaikka niistä ei sen suuremmin aluksi mitään ymmärtäisikään.

Asiantuntijuus tulee kokemuksen myötä ja taide on aina hyvin henkilökohtainen asia, sama koskee myös taidemaailman ammattilaisia; historioitsijoita, museonjohtajia, kuraattoreita jne. myöten.

Samoin gallerioissa käynti on ilmaista, joten kuka tahansa voi tutustua paikalliseen kuvataidetarjontaan milloin vaan, poikkeuksena ovat maanantait, jolloin galleriat ovat yleensä suljettuja. Myös taidekirjoja voi lainata kirjastoista ilmaiseksi. Taiteen harrastaminen on siis ilmaista!

http://plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/kulttuuri-kirjat/huijaa-itsesi-asiantuntijaksi-taide

Turun "kohunäyttelystä" poistettiin viisi teosta.

Ilmeisesti WAM:in hallinto päätti taipua tukalassa tilanteessa ja poisti näyttelystä viisi teosta. Neljän poistetuista töistä oli väitetty olevan Rodtsenkoja ja yhden aito Malevitš. Tässä tuli erävoitto Otso Kantokorvelle ja myöskin koko taiteen kentälle.



Kuva HS.


Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Aihetta on aiemmin käsitelty kirjoituksessa:

Taideskandaali Turussa, WAM:in näyttelystä huijauskohu.