Taide jaksaa yhä ärsyttää? Mallanderin teos vandalismin kohteena.

Ylen verkkosivut uutisoivat J.O. Mallanderin isokokoiseen ulkoilmateokseen kohdistuneesta tihutyöstä.

J. O. Mallanderin valtava tiilitilateos Kohti puhdasta maata on kaadettu koko mitaltaan nurin Skepparträdgården-puistossa Raaseporissa. Tuho on tehty viikonlopun aikana. Poliisi tutkii installaation turmelemista.

Suuren tiili-installaation kaatamiseen on osallistunut iso joukko, arvelee Leif Jacobsson, Pro Artibus -säätiön toiminnanjohtaja. Kahdella tai kolmella työntäjällä valtavaa seinää ei saisi rikki.

Uutisen mukaan teos aiotaan pystyttää uudelleen ja itse taiteilija pitää teokseensa kohdistunutta ilkivaltaa "inhottavana kokemuksena".

Ironista uutisessa on teoksen nimi: "Kohti puhdasta maata". Nyt työ tosiaankin meni kohti puhdasta maata ja samalla genre vaihtui prosessitaiteeksi. Oma veikkaukseni tekijästä on humaltunut nuorisojoukko.

Lisää YLE Kulttuuri, uutisesta löytyy myös kuvat teoksesta ennen ja jälkeen tihutyön.

Markus Copper Kiasmassa (15.5.-9.8.2009).

Kolme vahvaa kotimaista taiteilijaa Kimmo Schroderus, Markus Copper ja Jari Haanperä keskittyvät Horror vacui –yhteisnäyttelyssään tilallisiin kysymyksiin. He kammoavat tyhjää tilaa ja täyttävät sen voimakkailla ideoilla, veistoksellisilla massoilla, motorisoiduilla esineillä, liikkuvalla kuvalla, valoilla ja äänillä.

Kävin katsomassa näyttelyn kolmisen viikkoa sitten ja pidin kovasti Copperin mekaanisista teoksista, etenkin Kontissa olevasta kirkkoveneestä. Viime käden tietojen mukaan osa Copperin töistä ei enää toimisi, mikä vierailijoiden kannattaa varmistaa Kiasman henkilökunnalta, koska mekaaniset teokset eivät tietenkään ole sama asia ilman teoksien liikettä ja ääniä.


Lisätietoa näyttelystä:

http://www.kiasma.fi/index.php?L=&id=2048

Kuvataiteeseen liittyviä blogeja ja verkkosivuja?

Viimeisimmässä Taide-lehdessä oli esitelty muutamia blogeja, mutta kysyisin nyt lukijoilta lisää vinkkejä. Blogilistalla on myös jotain listattuna, mutta tuskin kaikkia kotimaisia kuvataide- ja taiteilijoiden blogeja.

Antakaa vinkkejä tai promotkaa omaa blogianne. Linkitän mielenkiintoisimmat blogit tänne muidenkin ihmeteltäviksi.

Myös kaikki muut kuvataiteeseen liittyvät weppilinkit ovat tervetulleita. Linkkiosio ammottaa vielä tyhjyyttään, mutta asia korjaantunee lähipäivien kuluessa.

Taiteilijajärjestöt vetosivat taiteilijaeläkkeiden puolesta.

Taiteilijajärjestöt ovat keskiviikkona jättäneet kulttuuriministeri Stefan Wallinille vetoomuksen taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämiseksi. Järjestöjen mukaan ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä pitäisi vuosittain maksaa nykyisen 35 sijaan sadalle taiteilijalle.

Taiteilijajärjestöt toimittivat keskiviikkona Wallinille vetoomuksen taiteilijaeläkkeiden määrän asteittaisesta nostamisesta sataan. Asia kuuluu taloudellisesti valtiovarainministeriölle, joten myös ministeri Jyrki Katainen on saanut samansisältöisen vetoomuksen.

...

Taiteilijajärjestöt muistuttavat, että ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä aiheutuu yhteiskunnalle vain pieni kustannus, mutta eläkkeensaajan toimeentulolle sillä on keskeinen merkitys. Taiteilijoiden tulot ovat yleisesti melko alhaisia, joten normaalia työeläkettä tai yrittäjäeläkettä ei kerry.

...

Vetoomuksen jättivät Finlands svenska författareförening, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Suomen Säveltäjät ja Suomen Taiteilijaseura.

Hyvä asia, koska esimerkiksi vuotuisen taiteilijaeläkkeen saavien kuvataiteilijoiden määrä on todella pieni. Kuvataiteilijoita tuosta 35 eläkkeensaajan joukosta on vain osa.

Asiasta uutisoi yle.fi

Taideskandaali Turussa, WAM:in näyttelystä huijauskohu.

Lainaus hesarin verkkosivuilta:

Taidekriitikko Otso Kantokorpi epäilee, että turkulaisen Wäinö Aaltosen museon venäläistä avantgardismia esittelevä näyttely on huijausta. Kantokorpi lyttäsi näyttelyn keskiviikon Kauppalehdessä.

Kantokorpea arveluttaa etenkin se, että näyttelyssä on mukana 25 aiemmin tuntematonta Aleksander Rodtšenkon työtä - osa tosin kysymysmerkillä varustettuna.

"Rodtšenkon tunnettu tuotanto on sen verran pieni, että jo näillä teoksilla näyttelyn pitäisi olla suuren luokan kansainvälinen sensaatio, Kantokorpi kirjoittaa Kauppalehdessä.

...

Koko juttu hs.fi ja jutussa viitattu kauppalehden artikkeli. Tässä vielä ote kauppalehden jutusta:

Kriitikko toteaa, että valtaosa museossa esillä olevista tauluista on peräisin yhdestä yksityiskokoelmasta, jonka omistaa "turkulainen toisen polven grynderi".

Kantokorpi on myös selvittänyt näyttelyn kuraattorina toimineen Paola Volkovan taustaa. Hän toteaa, ettei Volkovasta löydy juurikaan tietoja taidehistorian piiristä.

- Hän ei esiinny missään alan keskeisessä kirjallisessa lähteessä, enkä kyennyt löytämään esimerkiksi netin kautta tietoja yhdestäkään hänen kirjoittamastaan venäläistä avantgardea käsittelevästä tekstistä.

Hänen Turun näyttelyn luetteloon kirjoittamansa teksti on amatöörimäinen, kömpelö ja osin asiantuntematon.

Sangen mielenkiintoista, koska jos Kantokorven väite pitää paikkaansa, kyseessä todellakin on taideskandaali, joka asettaisi WAM:in johdon ja myös Päivi Kiisken todella ikävään tilanteeseen.

Mahdollista virhettä ei voi puolustella millään tavalla, joko työt ovat sitä mitä luettelo väittää niiden olevan tai sitten ne ovat jotain muita töitä. En jaksa uskoa että Otso Kantokorpi laittaisi itseään kovin kevyin perustein likoon tällaisessa asiassa. Näyttelyn kävijämääriä kohu varmastikin nostaa, mikäli se WAM:in henkilökuntaa yhtään lohduttaa.

Tatu Hiltusen videotyöt.

Tatu Hiltusen mainioita videoita löytyy suoraan Youtubesta:

http://www.youtube.com/user/ptkrs

Suomalaisilla kuva- ja videotaiteilijoilla voisi olla enemmänkin videoteoksia esillä vapaassa ja avoimessa levityksessä Youtubessa.

Tatu Hiltusen kotisivut:

www.tatuhiltunen.com/

Lisää suomalaista videotaidetta löytyy AV-Arkista ja FixC:stä.

Taidekoulujen hylkäysperusteet synnyttivät kiivasta keskustelua.

Verkkohesari uutisoi eilen illalla siitä kuinka taidekoulut eivät ilmoita hakijoille hylkäysperusteita. Uutinen on synnyttänyt yllättävän runsasta keskustelua. Liekö keskustelijoina hylätyiksi tulleet hakijat, taidevihaajat vai onko keskustelua herättänyt provosoiva otsikon sana "piilottaa", aivan kuin asiaan liittyisi jotain suurempaa salamyhkäisyyttä.

Itse en usko että TaiK:in hakumenettelyissä olisi mitään salamyhkäistä. On yksinkertaisempaa kun ennakkotehtävien hylkäysperusteita ei tarvitse ilmoittaa jokaiselle hakijalle, varsinkin kun hakijoita on tuhansia, jolloin kirjallisien perusteluiden kirjoittamiseen kuluisi hurja määrä opettajien työtunteja.

Sana "piilottaa" on liioittelua. Useimmissa oppilaitoksissa hylkäysperusteita voi tiedustella koulun kansliasta tai suoraan opettajilta, mikäli perusteluja haluaa tietää. Yksinkertaisempaa voi olla katsoa peiliin, pohtia hakutehtäviään ja portfolioa arvioijan näkökulmasta ja miettiä mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä paremmin.

Sitten pari sanaa termistöstä. TaiK:issa ei kouluteta taiteilijoita, vaikka hesari näin virheellisesti haluaa otsikoida ( "7 000 hamuaa taiteilijaksi" ) toisessa asiaa sivuavassa uutisessaan.

Kuvataidealalla hakee noin 1000 hakijaa (mikä on 1/7 hesarin lanseeraamasta 7000:sta hakijasta), joista hyväksytään kylläkin suurempi määrä kuin 26 hakijaa. Pelkästään erillismaisterikoulutukseen otetaan vuosittain enemmän kuin 26 oppilasta. Ilmeisesti uutisessa tarkoitetaan uusia opiskelijoita, ei jatkokoulutukseen hakeutuvia opiskelijoita.

Pauliina Laitinen-Laiho “opastaa” nuoria taiteilijoita.

Turun Sanomien kulttuurisivuilta poimittua:

...

Syksyllä taiteen hinnanmuodostuksesta kirjan julkaiseva Pauliina Laitinen-Laiho seuraa taidekenttää paitsi tutkijan myös yritysten taidehankkijan näkökulmasta.

– Esimerkiksi SOK:lla on tietty budjetti, jonka puitteissa katsotaan, mitä taiteilijoita kokoelmasta vielä puuttuu. Teokset tulevat tiloihin työntekijöiden nähtäville, joten hankinnat painottuvat vähän mainstreamiin taiteeseen, eikä kaikkein vaikeimpia teoksia hankita.

Hänen mukaansa taiteilijalle on tärkeää saada nimensä suurten yritysten kokoelmiin.

– Ansioluettelossa pitää olla isoja kansallisia yrityksiä. Varsinkin jos haluaa luoda kansainvälistä uraa, Nokiat ja muut pitää saada ansioluetteloon. Niihin päästäkseen kannattaa antaa töitä vaikka ilmaiseksi.

...

Pauliina Laitinen-Laihon mielestä kuvataiteilijoiden kannattaisi antaa suuryrityksille töitä ilmaiseksi?

Hmm... valitettavasti tässä ajatuskuviossa on jotain mikä tökkii todella pahasti. Miksi nuoren ja pienituloisen kuvataiteilijan pitäisi lahjoittaa varakkaalle suuryritykselle töitään ilmaiseksi? Varsinkin kun yritys voi vähentää hankinnat verotuksessa.

Pelkkä marginaalinen potentiaalin kasvatus kansainvälisen uran avittamiseksi ei voi olla riittävä täky, etenkin jos taidepiireissä leviää tieto teoksien ilmaisjakelusta tai "kikkaa" rupeaa käyttämään suurempi joukko aloittelevia taiteilijoita, jolloin tietenkin koko "kikka" menettää tehonsa. Minusta kuulostaa siltä että mm. yritysten taidehankinnoista vastaava Laitinen-Laiho puhuu omaan pussiinsa tai sitten haastattelija on irroittanut lauseen jostain isommasta asiakokonaisuudesta.

Nuoret taiteilijat: Älkää missään tapauksessa luopuko töistänne ilmaiseksi. Tehkää laadukasta, pitkäjänteistä työtä ja hakekaa hyviä näyttelypaikkoja, työnne varmasti löytävät osoitteensa myös yrityksien kokoelmiin.

http://www.turunsanomat.fi/online/kulttuuri/51632.html