tiistai 23. marraskuuta 2010

omakaupunki.hs.fi lyttää kuvataiteilijoita otsikoinnillaan.

Aloitetaan ihan alusta. Mikä on omakaupunki.hs.fi? Se on jonkinlainen Sanoma Digitalin paikallinen, yhteisöllinen verkkopalvelu, joka pyrkii välittämään verkossa paikallisia uutisia Uudenmaan alueen asukkaille.

Kertoessaan Elina Merenmiehen tekemästä Pekka Korpisen muotokuvasta, Sanoma OY:n ylläpitämä verkkopalvelu tekee tähänastisen pohjanoteerauksen, ainakin kuvataiteen osalta. Otsikko: "Kaupunki tilasi muotokuvan - naama valmiiksi sutattu". Ilmeisesti kärkevällä otsikolla haetaan provosoituneita kommentteja Merenmiehen maalauksesta ja tässä onnistuttiin.

Jokainen voi itse käydä lukemassa lukijoiden mielipiteitä. Siellä nyt vilahtelevat kaikki tutut suomalaisen taidekeskustelun kliseet, ollaan huolissaan siitä paljonko teos on maksanut ja itsekin tietenkin osattaisiin maalata parempi taulu. Omakaupunki.hs.fi toimitus on varmaankin hyppinyt riemuissaan kun muurahaispesää on taas kohaistu kunnon taideprovokaatiolla.

Kiitos Sanoma OY. Kiitän sydämeni pohjasta, te teitte tämän minulle lopulta hyvin helpoksi. Päätin tänään lopettaa loppuelämäni ajaksi Helsingin Sanomien lehtitilauksen. Syynä on teidän perin v****maisen halpa asenne kuvataidetta ja kuvataiteilijoita kohtaan. Kehotan kaikkia kuvataiteen ystäviä tekemään samoin. Sanoma OY:n kulttuurivihamielistä "journalismia" on turha lehtitilauksilla rahoittaa.

Ennakkoluulojen pönkittäminen on osa kulttuurivihamielisyyden kulttuuria, tuskin Sanoma OY:ssa väki on niin typerää että kuvittelee taidekeskustelun laadun jotenkin paranevan tällaisen roskan myötä?


Mitä tulee itse maalaukseen, Korpisella on varmasti ollut tilaisuus nähdä ennakkoon Merenmiehen töitä ja siitäkään huolimatta hän ei ole halunnut vaihtaa tekijää. Uskon Korpisen olevan vilpittömästi tyytyväinen lopputulokseen. Kukapa meistä ei haluaisi Elina Merenmiehen tekemään omakuvaa olohuoneensa seinälle, minä ainakin haluaisin, se olisi aivan huikeata.

12 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Olen sydämestäni samaa mieltä kirjoittajan kanssa Sanoma Oy:n julkaisujen yhä surkeammasta linjasta.

    VastaaPoista
  3. Mainitsin jo tuossa surkeassa "kriitikkojen" ketjussa, että toimituksen tekemä otsikointi oli tarkoitushakuinen ja tuomioon yllyttävä. Toimitus onnistui sensaation haussaan oikein hyvin: Raivokkaita tuomioita ja syytöksiä tulvii, vaikka ihmiset eivät ole taideteosta edes nähneet. No, tuskin kommentit senkään jälkeen muuttuisivat.

    VastaaPoista
  4. Olihan yhtä lailla Jumalan Teatterin paskanheitto yleisönjoukkoon 80-luvulla tekijöidensä mielestä taidetta, mutta muotokuvan tarkoitus on aina kuvata henkilöä ja siinä mielessä tämä teos halveeraa kohdettaan - vapaasti tulkiten Korpisen aika oli sumeaa ja Korpinen itse muodoton ruskeä möhkäle. Otsikko oli ihan osuva - sitä saa mitä tilaa - minusta tuo töhry kuvitellun naaman paikalla näytti lähinnä räkämälliltä.

    Kyllä jokaisella taiteilijaksi itseään kutsuvalla on myös jonkinlainen vastuu tuotoksistaan - muotokuva on muotokuva ja eksistentiaalinen luomus jotain muuta.

    VastaaPoista
  5. Kariwlle,

    jokainen kritisoimaan innostunut oli varmasti nähnyt kuvan Merenmiehen työstä viestiketjun alussa. Herkkähipiäisten taiteilijoiden olisi joskus hyvä tutustua myös taiteen etiikkaan - esim http://terhopursiainen.blogspot.com/2009/09/taiteen-etiikasta-metropoliassa-2592009.html

    VastaaPoista
  6. Kariw: Otsikolla tosiaan haettiin provosoituneita kommentteja ja tässä myös onnistuttiin.

    On tosiaan ikävää että tämänkaltaiset uutisjutut vain pönkittävät kuvataiteeseen liittyviä vanhoja kliseitä, joita myös noissa kommenteissa tuotiin toistuvasti esille.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi: Muotokuvan tilaaja valitsee itse teoksen tekijän. Korpisella on varmasti ollut tiedossa Merenmiehen aiemmat työt.

    Arvioit teosta pienen verkkokuvan perusteella. Luultavasti maalaus näyttää luonnossa aika erilaiselta kuin mitä tuosta epäselvästä nettikuvasta voisi päätellä.

    Vähän vaikea kuvitella miksi Merenmies tietoisesti haluaisi halveerata Korpista, kummallinen ajatus.

    VastaaPoista
  8. Kosmos,

    voitko selittää "tavallisen taiteen ystävälle" miten te taiteilijat arvioitte Pekka Korpisen muotokuvan "hyvyyden": Mikä siinä oikeastaan on hyvää? Miten kyseisessä "muotokuvassa" pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään? Korpisen tärkeimpiä ja arvostetuimpia puolia tai hänen yhteiskunnallista asemaansa? Vai onko kyseisen teoksen hyvyys ainoastaan siinä, että se pyrkii rikkomaan perinteisen muotokuvan mielikuvaa?

    VastaaPoista
  9. Käytät monikkoa "te taiteilijat", ikäänkuin taiteilijat olisivat jokin samankaltaisesti ajatteleva homogeeninen joukkio, vaikka asia ei todellakaan ole näin, pikemminkin päinvastoin.

    Puhun vain omasta puolestani ja en ole väittänyt teoksen olevan hyvä tai huono. Olen nähnyt siitä ainoastaan epäselvän nettikuvan, joka ei kerro kovinkaan paljon, kun kyse on lähes abstraktista, ei-esittävästä teoksesta. Tällöin olisi erittäin tärkeää päästä näkemään fyysiset siveltimen vedot ja aistimaan teos lähietäisyydeltä.

    Nuo asiat mitä listasit, kuinka esittävässä muotokuvassa nuo asiat tuotaisiin esille? Mitä enemmän malli pönöttää niin sitä arvostetumpi hän on / on ollut?

    Jos halutaan esille taustoja ja pyrkimyksiä, eikö siinä tapauksessa olisi järkevämpää printata ansioluettelo ja biografia tuohon taulun kokoon, niin kaikki lukutaitoiset voivat ihastella Korpisen saavutuksia.

    Tämä kyseinen maalaus on taiteilijan tulkinta annetusta tehtävästä ja Korpinen on itse valinnut taiteilijan, tiedostaen hänen maalaustyylinsä.

    Eikö Korpinen ollut hieman ristiriitainen ja ehkä ei aina niin pidetty persoona? Sellainen kuva ainakin maalauksen nettikuvan perusteella välittyisi. Samoin välittyy tietty epävarmuus ja ehkä mystisyys.

    Minusta ajatuksena ei-esittävän muotokuvan tekeminen on hieno, pönöttäviä näköismuotokuvia on jo olemassa aivan riittämiin.

    VastaaPoista
  10. Kiitokset Kosmos selkeistä ajatuksista!

    On aika luonnollista, että esittäviin muotokuviin tottuneet ihmiset olettavat muotokuvien olevan nimenomaan kohdetta esittäviä, olivat ne sitten piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai valokuvia. Näköismuotokuvissa noita listattuja seikkoja voidaan tuoda esille hyvin pienillä yksityiskohdilla - ilmeillä, asennoilla, taustoilla, vaatteilla, esineillä, ympäristöllä... eikä näköismuotokuvassa tarvitse kenenkään pönöttää... mutta ehkä tuo taiteilijan toteutus oli ihan osuva, mene tiedä kun en mystistä Korpista henkilökohtaisesti tunne :)

    VastaaPoista
  11. Tottakai pienillä yksityiskohdilla voi yrittää viestiä kuvailemasi asioita. Mutta kovin usein viestintä jää pintapuoliseksi, koska muotokuvat ovat vain toistensa näköisiä ja ehkä niitä ei osaa edes katsoa tuosta näkökulmasta eli etsiä niitä pieniä detaljeja.

    Ainakin Ilja Glazunovin näyttelyssä huomio kiinnittyi enemmän kokonaisuuteen, kuin yksittäisten taulujen yksityiskohtiin. Enkä erityisesti ainakaan huomioinut että tauluissa olisi jotenkin ilmentynyt mallin persoona, kohdetta tuntematta. Toki häiritsevää oli myös se että hyvin pian näyttelyä katsellessa ymmärsi Glazunovin olleen vain keskinkertainen taidemaalari, joka nyt aikanaan on sattunut olemaan "oikeassa paikassa oikeaan aikaan".

    Urho Kekkosen, tai kenen tahansa muun tunnetun henkilön, muotokuvan kohdalla voi olla että katsoja haluaa nähdä tiettyjä asioita kuvassa, riippumatta siitä mitä kuvassa todellisuudessa on. Julkisuuden henkilöstä on jo piirtynyt ennakkoon niin voimakas näkemys, että yksi muotokuva ei välttämättä sitä näkemystä kykene liikuttamaan suuntaan tai toiseen.

    VastaaPoista
  12. Totta, mielikuvat muodostuvat useimmiten omakohtaisten muistojen kautta ja nykypäivänä nuo mielikuvat muodostuvat useimmiten valokuvien (tai filminpätkien) kautta. Kaupungin kannalta sillä ei varmaan ole suurta merkitystä, ripustetaanko seinälle Saurin valokuva tai Korpisen muotokuva, josta ei tunnista itse Korpista - myöhemmille sukupolville molemmat ovat yhtä vieraita. Mielenkiintoisia henkilöiden muotokuvia, jotka säilyvät ehkä ihmisten mielessä vuosisatojen ajan löytyy mm. osoitteesta http://www.webdesignerdepot.com/2009/06/100-portraits-of-iconic-people-of-all-time/

    Näissä kuvissa harva kohde loistaa pönötyksellään - mutta joukossa on myös "rajoja rikkovia muotokuvia".

    VastaaPoista

Sana on vapaa.